KKT eli kognitiivinen käyttäytymisterapia (engl. CBT, Cognitive behavioral therapy) on psykoterapiamuoto, jota voisi kuvailla aktiiviseksi, koulutuksellisesti suuntautuneeksi ja järjestelmälliseksi. KKT:ssa ajatellaan, että ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja fysiologiset reaktiot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Juuri tämä kyseinen vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohteena. Käyttäytymisanalyysi toimii kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana ja sitä voidaan käyttää myös omana hoitomuotonaan (sovellettu käyttäytymisanalyysi).

Kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla voidaan hoitaa erilaisia ongelmia hyvin erilaisin menetelmin. Tehokkuus on todettu tieteellisten tutkimusten perusteella ja KKT nähdäänkin hyvin tehokkaana psykoterapiasuuntauksena ahdistuneisuuden, pelkojen, masentuneisuuden, syömis- ja uniongelmien sekä monien muiden haasteiden hoidossa.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä ovat mm. altistus (in vivo-, mielikuva- ja oirealtistukset), reagoinnin ehkäisy, käyttäytymisen aktivointi, tiedon antamiseen perustuvat menetelmät, mallintaminen, ongelmanratkaisumenetelmät, erilaiset taitoharjoitukset (esim. tunteiden säätelytaidot, tietoisuustaidot, tehokkaan vuorovaikutuksen taidot), hyväksyntään perustuvat menetelmät, itsehavainnointi, kognitiiviset menetelmät ja välitehtävät. Menetelmiä hyödynnetään yksilöllisesti ja aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. KKT:ssa asiakas on aktiivinen toimija ja omalla motivaatiolla ja sitoutuneisuudella on suuri merkitys.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa pyritään kuvaamaan avoimesti yhdessä päätetyt hoidon tavoitteet ja hoitomenetelmät, joiden avulla voidaan edetä kohti asetettuja tavoitteita. Hoidossa erityisen tärkeää on hoitosuhde psykoterapeutin ja asiakkaan välillä. Hoito räätälöidään jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti ja hoidossa käytettäviä menetelmiä pyritään joustavasti muuttamaan mikäli käytössä olevasta menetelmästä ei seuraa hoitovastetta.

Psykoterapia toteutuu kerran viikossa 45-90min pituisina käynteinä joko paikan päällä vastaanotolla tai asiakkaan toiveiden mukaan etäyhteyden avulla. Hoidon kokonaiskestoa arvioidaan jatkuvasti. Joissakin tilanteissa käyntejä voidaan harventaa toteutuvaksi joka toinen viikko tai harvemmin.

Henkilökohtaisesti koen, että kognitiivinen käyttäytymisterapia on kaikkea muuta kuin jäykkää tavoitteita kohti jyskyttävää työskentelyä. Se sisältää valtavasti herkkyyttä asiakkaan tärkeiksi kokemille tunteille, ajatuksille, toiminnalle ja kehotuntemuksille. Se ei ole pinnallista tai kiireellistä vaan tutkivaa, rauhallista yhteistyötä kahden ihmisen välillä.

Sopisiko kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaus juuri Sinulle?